Entä jos aivot menevät "pois paikoiltaan" kuten polvi?

Aivotoiminnan mittaaminen – kohti yksilöllisempää ymmärrystä

Kun keskittyminen, palautuminen tai mieliala alkavat huolestuttaa, ensimmäinen kysymys on usein yksinkertainen: mistä tämä johtuu? Oma kokemus kertoo, ettei kaikki ole kunnossa ja jokin vaikeuttaa arkea. Taustalla olevien tekijöiden ymmärtäminen voi kuitenkin vaatia usean näkökulman yhdistämistä.

Polven tutkimisesta aivotoiminnan ymmärtämiseen

Loukkaantuneen polven tutkiminen alkaa yleensä keskustelusta ja lääkärin tutkimuksesta. Tarvittaessa sitä täydennetään röntgen- tai magneettikuvauksella. Kuvantamisen tehtävä on tuoda lisätietoa, jonka avulla lääkäri voi arvioida tilannetta ja suunnitella hoitoa.

Entä kun vaikeudet liittyvät mieleen ja sen toimintakykyyn? Masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden tai ADHD:n arvioinnissa korostuvat oireet, toimintakyky, henkilön historia ja elämäntilanne. Aivotoiminnan mittaaminen ei kuitenkaan kuulu näiden häiriöiden rutiiniarviointiin.

Vertauskuvallisesti mielenterveyden häiriöissä aivojen osaset ovat “poissa paikoiltaan”.

Tässä vertauksessa tarkoitetaan toiminnan järjestäytymistä: esimerkiksi sitä, miten aivoalueet toimivat yhteistyössä ja miten eri toimintoja säädellään. Polvivertaus herättää kysymään, millaista lisäymmärrystä mittaaminen voisi tuoda. Menetelmän soveltuvuutta pitää arvioida sen mukaan, mitä sillä halutaan selvittää.

EEG kertoo aivojen sähköisestä toiminnasta

EEG- eli aivosähkökäyrämittauksessa tallennetaan aivojen sähköistä toimintaa pään pinnalle asetettujen elektrodien avulla. Analyysissa voidaan tarkastella esimerkiksi toiminnan rytmejä sekä eri aivoalueiden toiminnan välisiä ajallisia yhteyksiä.

EEG antaa oikein analysoituna mielenkiintoista ja tärkeää tietoa siitä, miten tietyn yksilön aivot toimivat.

Luotettavan tulkinnan lähtökohtia ovat huolellinen mittaus, laadukas aineisto ja tarkoitukseen sopiva analyysi. Esimerkiksi silmien liikkeet ja lihasjännitys voivat tuottaa signaaliin häiriöitä, jotka pitää tunnistaa. Myös muut mittaustulokseen vaikuttavat asiat kuten mahdollinen lääkitys on huomioitava tulkinnassa.

Tuloksen merkitys muodostuu suhteessa henkilön tilanteeseen. Yksittäisestä poikkeamasta ei voi suoraan päätellä oireiden syytä tai diagnoosia.

Yksilötason tulkinta vaatii kokonaiskuvaa

Keskeistä on ymmärtää, mitä mittaustulos kertoo juuri kyseisen yhden ihmisen tilanteesta. Käytännössä tarkastellaan esimerkiksi aivotoiminnan rytmien voimakkuutta ja aivoalueiden välisten yhteyksien ominaisuuksia. Kun tuloksia verrataan vertailuaineistoon, olennaista on, kuinka suuria erot ovat ja missä piirteissä niitä esiintyy. Vertailuaineiston tulee soveltua henkilön ikään ja käytettyyn mittaustapaan. Yksittäisten arvojen lisäksi tarkastellaan sitä, millaisen kokonaisuuden havainnot muodostavat ja mikä siinä on henkilön tilanteen kannalta merkityksellistä.

Ryhmätasolla havaitut ongelmien syyt, yhteydet ja seuraukset eivät välttämättä kerro, mitä juuri tietyn ihmisen oireiden taustalla on. Sama keskittymisen vaikeus voi liittyä eri ihmisillä erilaisiin tekijöihin eli esimerkiksi keskittymisen vaikeutta kannattaa tarkentaa: herpaantuuko huomio keskeytyksissä, onko tekemiseen vaikea päästä kiinni vai hiipuuko vireys pitkässä tehtävässä? Yleinen kuvaus ”en pysty keskittymään” voi tarkoittaa arjessa hyvin erilaisia vaikeuksia. Aivotoiminnan mittaustulosta tarkastellaan tätä yksilöllistä kuvausta vasten: mitä lisätietoa se tuo ja mitkä kysymykset jäävät vielä avoimiksi? Jos mittaustulos ja oma kokemus näyttävät ristiriitaisilta, myös tämän eron ymmärtäminen kuuluu kokonaisarvioon.

Tieverkostovertauksessa samankaltainen ruuhka voi syntyä eri syistä. Tilanteen ymmärtämiseksi tarvitaan tietoa sekä liikenteestä että siitä, missä ja milloin ongelmat näkyvät. Samoin ihmisen kohdalla objektiivinen mittaustieto, ihmisen omakohtainen kokemus ja asiantuntijan näkemys täydentävät toisiaan.

Mittaustieto ja oma kokemus yhdistyvät arjessa

Kuvitellaan henkilö, joka huomaa keskittymisensä heikentyneen ja palautumisensa hidastuneen. Hän kuvaa kokemustaan, ja asiantuntijan kanssa tarkastellaan työpäivän keskeytyksiä, unta ja kuormitusta. Kun aivotoiminnan mittaustietoa on käytettävissä, sen merkitystä arvioidaan yhdessä näiden havaintojen kanssa.

Arjen muutoksia voidaan kokeilla tavoitteellisesti: esimerkiksi selkeyttää työskentelyn rytmiä, vähentää keskeytyksiä ja seurata palautumista. Käytännön hyötyä arvioidaan sen perusteella, mikä muuttuu ihmisen kokemuksessa ja toimintakyvyssä samalla kuitenkaan objektiivista mittaustietoa unohtamatta. Seurantamittauksien objektiivisella mittaustiedolla voikin olla suurta arvoa esimerkiksi silloin, kun henkilö ei vielä itse koe tilanteen parantuneen, mutta olennaiset mittarit ovat alkaneet liikkua oikeaan suuntaan. Tämä vahvistaa valittujen toimenpiteiden olevan kyseiselle henkilölle toimivia, joten niitä kannattaa jatkaa.

Profilon tavoitteena on hyödyntää aivotoiminnan mittaustietoa tarjotaksemme syvällisempää tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä ja hyvinvoinnista yksilöllisellä tasolla – oli läsnä häiriö tai ei.

Yhdistämällä mitattu aivotoiminta, ihmisen yksilöllinen kokemus ja asiantuntijan näkemys, saamme parempia, tehokkaampia ja pysyvämpiä muutoksia.

Haluatko nähdä, mitä hyötyä aivotoiminnan mittauksesta voi olla sinulle? Katso hyödyt tästä.