Aivot ovat kuin suurkaupungin tieverkosto, osa VII

Neuroäly – ymmärrystä aivoista oman toimintakyvyn tueksi

Älykkyydestä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein älykkyysosamäärään tai tunneälyyn. Entä se, kuinka hyvin ymmärrämme oman aivotoimintamme ja osaamme hyödyntää tätä ymmärrystä? Tähän liittyy neuroäly: kyky tehdä aivojen toiminnan ymmärtämisestä käytännössä hyödyllistä.

Mitä neuroäly tarkoittaa?

Neuroälyllä tarkoitan ymmärrystä yksilöllisestä aivotoiminnasta ja kykyä hyödyntää tätä ymmärrystä oman toimintakyvyn tukena. Aivotoiminta vaikuttaa keskittymiseen, päätöksentekoon, palautumiseen, stressinsietoon ja suorituskykyyn. Aivot ovat komento- ja ohjauskeskuksemme, joten niiden toiminnan ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös itseämme.

Aivoissa paikallinen erikoistuminen ja eri alueiden välinen tehokas yhteistyö täydentävät toisiaan. Tiiviiden paikallisten yhteyksien ja lyhyiden yhteysreittien yhdistelmää kutsutaan pienen maailman rakenteeksi. Resilienssi puolestaan tarkoittaa häiriönsietokykyä: kykyä säilyttää toiminta, vaikka jokin alue tai yhteys häiriintyy.

Suurkaupungin tieverkosto auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Liikenteen sujuvuus rakentuu kaupunginosien sisäisistä yhteyksistä, alueita yhdistävistä pääväylistä ja vaihtoehtoisista reiteistä häiriötilanteissa. Samalla tavalla aivotoimintaa voidaan tarkastella yksittäisten alueiden ja niiden muodostamien verkostojen kautta.

Neuroälyssä tämän kokonaisuuden ymmärtäminen yhdistyy omaan arkeen: millaiset tilanteet tukevat toimintakykyäni, mikä kuormittaa minua ja miten voisin toimia itselleni sopivammin?

Ajattelun ajattelusta sen ymmärtämiseen

Omassa ajatusmallissani neuroäly sijoittuu tietyllä tavalla jopa älykkyysosamäärän ja tunneälyn yläpuolelle. Sen avulla pyrimme ymmärtämään aivotoimintaa, johon ajattelu ja tunteiden käsittely perustuvat.

Yksi ihmismielen hienoista ominaisuuksista on kyky metakognitioon, jolla tässä tarkoitan ajattelun ajattelua. Voimme esimerkiksi huomata, että ajatuksemme harhailevat tai tunnistamme omassa päättelyssämme virheitä tai pystymme arvioimaan, kuinka hyvin tai eri tavalla olemme ymmärtäneet jonkin asian johonkin toiseen verrattuna.

Neuroäly on tässä ajatusmallissa tämänkin yläpuolella: se sisältää ymmärryksen siitä, miksi ja miten ajattelemme ajatteluamme. Huomion kohteeksi tulevat myös ajattelun taustalla vaikuttavat tekijät. Miten esimerkiksi vireystila, kuormitus tai ympäristö vaikuttavat siihen, mitä huomaamme ja millaisia ratkaisuja teemme?

Tämä voi auttaa suhtautumaan omaan ajatteluun ja toimintaan sekä tunteisiin uteliaammin. Keskittymisen herpaantuminen voi antaa aiheen tarkastella työn vaatimuksia, keskeytyksiä ja palautumista sekä kokeilla, millainen muutos helpottaisi työskentelyä.

Neuroäly näkyy arjen valinnoissa

Kuvitellaan työpäivä, jonka aikana siirryt jatkuvasti viestien, kokousten ja keskittymistä vaativien tehtävien välillä. Päivän päätteeksi olet kuormittunut, mutta tärkeä tehtävä on kovasta tahdista huolimatta jäänyt kesken ja se vaivaa mieltäsi. Neuroälyn näkökulmasta pystytään ymmärtämään, minkä takia sinä – ja aivosi – olette kuormittuneet. Jos olet neuroälykäs, osaat ennakoida, mitä tästä kaikesta juuri sinun tapauksessa yleensä seuraisi ja mistä se johtuu. Nyt pystyt kuitenkin pysähtymään ja arvioimaan tilanteen. Kykenet ottamaan ohjakset omiin käsiisi ja toimimaan pitkällä tähtäimellä rakentavalla tavalla.

Neuroälykkäänä pystyt tarkastelemaan, millaiset työskentelyolosuhteet tukisivat juuri sinun toimintaasi. Voit esimerkiksi kokeilla varata vaativalle tehtävälle rauhallisen ajanjakson siihen vuorokaudenaikaan, jolloin olet havainnut keskittymisesi sujuvan parhaiten. Samalla voit vähentää keskeytyksiä ja rytmittää työskentelyä tauoilla. Sen jälkeen seuraat, helpottuuko tehtävään syventyminen ja millainen olo työpäivän jälkeen on.

Mittaustieto, omat kokemukset ja arjessa tehdyt havainnot voivat täydentää toisiaan. Ymmärryksen arvo näkyy siinä, että sen avulla voidaan valita itselle sopivia kehittämiskohteita ja seurata, miten tehdyt muutokset heijastuvat toimintakykyyn.

Myös muiden ymmärtäminen voi helpottua. Työyhteisössä ihmiset voivat tarvita erilaisia olosuhteita keskittymiseen, yhteistyöhön ja palautumiseen. Yhteisiä työtapoja voidaan kehittää siten, että niissä huomioidaan sekä työn tavoitteet että ihmisten yksilölliset tarpeet.

Neuroäly ja tekoäly

Miten tekoäly sitten suhteutuu neuroälyyn? Mielestäni juuri neuroäly ja aivomme auttavat meitä pärjäämään tekoälylle. Samalla aivomme tekevät meistä inhimillisiä ja yksilöllisiä: kokemuksemme, tunteemme, arvomme ja tavoitteemme vaikuttavat siihen, mitä pidämme merkityksellisenä ja millaisia ratkaisuja teemme.

Tekoäly voi auttaa kokoamaan tietoa, tuottamaan vaihtoehtoja ja jäsentämään ajatuksia. Neuroäly auttaa tarkastelemaan myös omaa tapaamme käyttää tekoälyn apua. Voimme esimerkiksi huomata, milloin hyväksymme sujuvasti esitetyn ehdotuksen liian nopeasti tai milloin oma kuormitus vaikeuttaa sen arviointia.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa pysähtymistä ennen tärkeää päätöstä: mihin ehdotus perustuu, mitä itse ymmärrän asiasta ja miten ratkaisu sopii omaan tilanteeseeni ja tavoitteisiini?

Haluatko nähdä, kuinka kehitämme sinun neuroälyäsi? Tutustu meihin tarkemmin.