Entä jos aivot menevät ”pois paikoiltaan” kuten polvi?

Loukkaantuneen polven tutkiminen alkaa yleensä keskustelusta ja lääkärin tutkimuksesta. Tarvittaessa sitä täydennetään röntgen- tai magneettikuvauksella. Entä kun vaikeudet liittyvät mieleen ja sen toimintakykyyn? Valitettavasti aivotoiminnan mittaaminen ei kuulu mielenterveyden ja sen häiriöiden rutiiniarviointiin.

Neuroäly – siis mikä äly!?

Älykkyydestä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein älykkyysosamäärään tai tunneälyyn. Entä se, kuinka hyvin ymmärrämme oman aivotoimintamme ja osaamme hyödyntää tätä ymmärrystä? Tähän liittyy neuroäly: kyky tehdä aivojen toiminnan ymmärtämisestä käytännössä hyödyllistä.

Aivotoiminnan mittarit – yksityiskohdista kokonaiskuvaan

Aiemmissa artikkeleissa olemme tarkastelleet aivotoimintaa verkostonäkökulmasta. Suurkaupungin tieverkosto on auttanut hahmottamaan, miten aivoalueiden erikoistuminen, tehokas yhteistyö ja häiriönsietokyky liittyvät toisiinsa. Samalla monet muut aivotoiminnan mittarit ovat jääneet sivuun. Ovatko nämä ”perinteisemmät” mittarit siis hyödyttömiä?

Kuinka häiriönsietokykyinen aivoverkostosi on?

Jos tärkeä pääväylä suljetaan esimerkiksi onnettomuuden tai rakennustyömaan vuoksi, hyvin suunnitellussa verkostossa liikenne pystyy siirtymään vaihtoehtoisille reiteille. Matka voi hetkellisesti hidastua, mutta koko kaupunki ei pysähdy. Aivoverkostossa periaate on samankaltainen.

Aivot ovat kuin suurkaupungin tieverkosto

Ihmisaivot muodostavat laajoja verkostoja, joissa eri alueet ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Suurkaupungin tieverkosto auttaa hahmottamaan, miten nämä yhteydet, solmukohdat ja erikoistuneet alueet muodostavat toimivan kokonaisuuden.